Purjelennon kilpailutoiminta

 

Purjelentokoneilla kilpailtiin ensimmäisen kerran 1920-luvulla Saksassa. Tuolloisen kilpailun voittaja lensi koneellaan noin kahden kilometrin matkan ja käytti tähän suunnilleen kaksi minuuttia. Laji alkoi tämän jälkeen kehittyä nopeasti: kymmenisen vuotta myöhemmin purjelentokoneilla kuljettiin yli kahdensadan kilometrin matkoja.

Kevyiden kuitumateriaalien kehittyminen ja purjelentokoneiden aerodynaamisten ominaisuuksien parantuminen ovat mahdollistaneet sen, että tätä nykyä taitavat purjelentäjät ovat lentäneet koneillaan yli tuhannen kilometrin matkoja.

Suosittu olympialaji

Purjelennosta pyrittiin saamaan kilpailulaji vuonna 1940 Helsingissä järjestettäviksi suunniteltuihin olympialaisiin. Toisen maailmansodan syttyminen kuitenkin peruutti kisat, eikä purjelento koskaan sittemminkään päätynyt olympialajiksi.

Purjelentäjät kilpailevat kuitenkin sekä maailman- että Euroopan-mestaruuskilpailuissa. Maailmanmestaruuskilpailut järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1948, ja sen jälkeen niitä on pidetty joka toinen vuosi. Suomessa purjelennon maailmanmestaruuskisat järjestettiin viimeksi vuonna 2014.

Kilpailuluokat

Reilun kilpailun takaamiseksi maailmanmestaruuskisat jaetaan kansainvälisen FAI-ilmailuliiton hyväksymiin pääluokkiin, joita ovat avoin, vakio, kerho-, maailman-, 15 metrin ja 18 metrin luokka. FAI hyväksyy myös kaksipaikkaisten, siipiväliltään korkeintaan 20 metriä pitkien koneiden luokan. Lisäksi järjestetään erikseen kisoja nuorille lentäjille ja naislentäjille.

Avoin luokka on kilpaluokista vanhin. Luokan säännöt asettavat rajoituksia ainoastaan koneen kokonaispainolle. Avoimessa luokassa nähdäänkin tämän ansiosta usein koneita, joissa testataan koneiden uusia teknologisia ominaisuuksia. 15 ja 18 metrin luokkien säännöissä rajoitetaan koneen painon lisäksi siipivälin pituutta.

Vakioluokan säännöt kieltävät siiven profiilia muuttavat laipat. Suomessa vakioluokka on kilpaluokista suosituin. Kansainvälisesti hyvin suosittu luokka on kerholuokka, jossa ei sallita lentämistä uusimmilla konemalleilla. Maailmanluokassa kaikki kilpailijat lentävät samanlaisella koneella.

Nopein ja taitavin voittakoon

Purjelentokilpailut kestävät useita päiviä tai jopa viikkoja. Tyypillisin kilpailulaji on nopeuskilpailu. Siinä kilpailijoille annetaan päivittäin reitti, jonka nopeimmin kiertänyt kilpailija saa kyseisen päivän korkeimman pistemäärän. Päiväpisteitä eniten kerännyt lentäjä on koko kilpailun voittaja.

Purjelentokilpailuissa sää voi sotkea suunnitelmia, sillä turvallisuus on tietenkin tärkeintä: esimerkiksi liian kova tuulen vuoksi kilpailupäivä voidaan joutua peruuttamaan kokonaan. Sade tai tuuliolosuhteet voivat myös estää yksittäisten lentäjien maaliin saapumisen. Tällöin lentäjä saa suorituksestaan pisteitä sen matkan perusteella, jonka onnistui lentämään.

Nopeuden ohella purjelentokilpailuissa voidaan kilpailla myös lajeissa maaliinlasku ja taitolento. Maaliinlaskussa kilpailijat pyrkivät laskeutumaan merkittyyn paikkaan mahdollisimman tarkasti. Taitolennossa esitetään liikkeistä ja liikesarjoista koostuva ohjelma mahdollisimman virheettömästi.

Suomalaisten purjelentoharrastajien osaaminen on hyvätasoista. Suomalaiset purjelentäjät ovatkin menestyneet varsin mukavasti kansainvälisissä purjelentokisoissa. Suurten kilpailujen lisäksi ilmailu- ja purjelentoseurat järjestävät vuosittain useita paikallisia kilpailuja ja tapahtumia. Niistä tiedottaa esimerkiksi Ilmailuliitto.