Lapset ja purjelento

Lapset ja purjelento

Vapaa kuin taivaan lintu? Siipiä ei ihmiselle biologisesti ole suotu, mutta onneksi lentoon pääsee erilaisten apuvälineiden avulla. Yksi tapa liihotella yläilmoissa on purjelento. Purjelennossa lentämisen tuntumaan pääsee kiinni astetta henkilökohtaisemmin, kuin esimerkiksi Lue lisää »

Purjelennon kilpailutoiminta

Purjelennon kilpailutoiminta

  Purjelentokoneilla kilpailtiin ensimmäisen kerran 1920-luvulla Saksassa. Tuolloisen kilpailun voittaja lensi koneellaan noin kahden kilometrin matkan ja käytti tähän suunnilleen kaksi minuuttia. Laji alkoi tämän jälkeen kehittyä nopeasti: kymmenisen vuotta myöhemmin purjelentokoneilla Lue lisää »

Varusteet ja vaatetus purjelentoon

Varusteet ja vaatetus purjelentoon

Purjelentokoneessa ollaan alttiina ympäröivälle säälle. Purjelentokoneissa ei ole omaa lentomoottoria, joten niissä ei ole lämmitystä. Lennolle lähdettäessä onkin syytä kiinnittää erityistä huomiota varustukseen ja vaatteisiin. Aloittelijan tai esittelylennolle osallistuvan ei tarvitse hankkia Lue lisää »

Mitä on Gliding?

Mitä on Gliding?

  Gliding eli purjelento on kiehtova ja vaativa urheilulaji, jota on harrastettu kansainvälisesti 1920-luvulta alkaen. Purjelennossa lennetään yksi- tai joskus kaksipaikkaista konetta, jossa ei joko ole lainkaan moottoria tai jonka pieni apumoottori Lue lisää »

 

Lapset ja purjelento

Vapaa kuin taivaan lintu? Siipiä ei ihmiselle biologisesti ole suotu, mutta onneksi lentoon pääsee erilaisten apuvälineiden avulla. Yksi tapa liihotella yläilmoissa on purjelento. Purjelennossa lentämisen tuntumaan pääsee kiinni astetta henkilökohtaisemmin, kuin esimerkiksi lentokonematkustuksessa, sillä purjekoneet ovat pieniä ja harrastelijat pääsevät ohjaamaan lennokkia itse.

Purjelento voi olla myös lapsille huima kokemus. Lentäminen aloitetaan tietenkin matkustajanpaikalla itse lentäjän takana, joka voi hyvin olla esimerkiksi olla isä tai äiti.

Harrastajavanhempien kyydissä

Mikäli vanhemmat ovat innostuneet purjelennosta ja käyvät säännöllisesti jollakin purjelentokerholla lentämässä, on todennäköistä että myös lapsi pääsee tutustumaan lajiin varhaisessa iässä. Matkustajan paikalle saa tuoda yleensä lapsenkin, mutta aivan pieniä taaperoita ei purjelentokoneeseen kannata tuoda. Kokemus voi olla pelottava ja lapsi voi liikehtiä liikaa koneessa vaikuttaen koneen tasapainoon. Laji sopiikin paremmin hieman vanhemmille lapsille 10 ikävuodesta eteenpäin.

Lentäjäksi aikaisintaan 15-vuotiaana

Mikäli lapsi innostuu purjelennosta, Suomessa on odotettava 15 vuoden ikään asti, ennen kuin lapsi saa luvan itYoung Boy and Girl Imagine Flying On Skateboardse lähteä lentämään purjekonetta. Purjelentäjän harrastusta havitellessa on hankittava lupakirja, jonka voi aikaisintaan saada 16-vuotiaana, eli lupakirjaan valmistavalle kurssille voi osallistua jo sinä vuonna, kun lapsi täyttää 15 vuotta.

Aina ei lupakirjaa kuitenkaan tarvita, sillä kurssin käyneenä voi hypätä ohjaimiin silloinkin, kun kaksipaikkaisessa koneessa mukana on joku lupakirjan saanut henkilö. Hauska lahjavinkki kurssille osallistuvalle on esimerkiksi pienoispurjekone, joita saa useista lelukaupoista. Lasten lelut voikin tänä päivänä ostaa helposti myös netistä.

Kuka tahansa voi osallistua kurssille, mutta lentääkseen on suoritettava ilmailulääkärin tarkistus ja saatava todistus lentokyvystä. Kummempia terveysvaatimuksia ei lentämiseen ole, mutta esimerkiksi epileptikkojen ja muiden tajuntahäiriöisten on valitettavasti pysyteltävä maan kamaralla. Myös erittäin huono näkö voi olla este lentämiselle, eikä tässä ole kyse pelkästään silmälasien tarpeesta, vaan vakavasti huonosta näöstä.

Lahjaksi lentomatka korkeuksiin

Kuka tahansa purjelennosta innostunut varmasti hyötyy matkasta taivaille kokemaan, minkälaista purjelentäminen oikeasti on. Esimerkiksi Elämyslahjat järjestää purjelentokokemuksia yli 300 eurolla, jossa yksi tai kaksi matkustajaa pääsee purjelentokoneen kyytiin taivaille.

Huimapäisempää lentäjää voi pyytää tekemään kaikenlaisia temppuja yläilmoissa, joka saa kenen tahansa sykkeen kohoamaan. Lennon jälkeen varmasti on jo tiedossa, onko purjelento itselle sopiva harrastus vai ei. Nuorille ja lapsille tämä voi myös olla hyvä kokeilu ennen varsinaiselle kurssille osallistumista, sillä kurssi maksaa 1000 – 2000 euroa paikkakunnasta riippuen.

Purjelennon kilpailutoiminta

 

Purjelentokoneilla kilpailtiin ensimmäisen kerran 1920-luvulla Saksassa. Tuolloisen kilpailun voittaja lensi koneellaan noin kahden kilometrin matkan ja käytti tähän suunnilleen kaksi minuuttia. Laji alkoi tämän jälkeen kehittyä nopeasti: kymmenisen vuotta myöhemmin purjelentokoneilla kuljettiin yli kahdensadan kilometrin matkoja.

Kevyiden kuitumateriaalien kehittyminen ja purjelentokoneiden aerodynaamisten ominaisuuksien parantuminen ovat mahdollistaneet sen, että tätä nykyä taitavat purjelentäjät ovat lentäneet koneillaan yli tuhannen kilometrin matkoja.

Suosittu olympialaji

Purjelennosta pyrittiin saamaan kilpailulaji vuonna 1940 Helsingissä järjestettäviksi suunniteltuihin olympialaisiin. Toisen maailmansodan syttyminen kuitenkin peruutti kisat, eikä purjelento koskaan sittemminkään päätynyt olympialajiksi.

Purjelentäjät kilpailevat kuitenkin sekä maailman- että Euroopan-mestaruuskilpailuissa. Maailmanmestaruuskilpailut järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1948, ja sen jälkeen niitä on pidetty joka toinen vuosi. Suomessa purjelennon maailmanmestaruuskisat järjestettiin viimeksi vuonna 2014.

Kilpailuluokat

Reilun kilpailun takaamiseksi maailmanmestaruuskisat jaetaan kansainvälisen FAI-ilmailuliiton hyväksymiin pääluokkiin, joita ovat avoin, vakio, kerho-, maailman-, 15 metrin ja 18 metrin luokka. FAI hyväksyy myös kaksipaikkaisten, siipiväliltään korkeintaan 20 metriä pitkien koneiden luokan. Lisäksi järjestetään erikseen kisoja nuorille lentäjille ja naislentäjille.

Avoin luokka on kilpaluokista vanhin. Luokan säännöt asettavat rajoituksia ainoastaan koneen kokonaispainolle. Avoimessa luokassa nähdäänkin tämän ansiosta usein koneita, joissa testataan koneiden uusia teknologisia ominaisuuksia. 15 ja 18 metrin luokkien säännöissä rajoitetaan koneen painon lisäksi siipivälin pituutta.

Vakioluokan säännöt kieltävät siiven profiilia muuttavat laipat. Suomessa vakioluokka on kilpaluokista suosituin. Kansainvälisesti hyvin suosittu luokka on kerholuokka, jossa ei sallita lentämistä uusimmilla konemalleilla. Maailmanluokassa kaikki kilpailijat lentävät samanlaisella koneella.

Nopein ja taitavin voittakoon

Purjelentokilpailut kestävät useita päiviä tai jopa viikkoja. Tyypillisin kilpailulaji on nopeuskilpailu. Siinä kilpailijoille annetaan päivittäin reitti, jonka nopeimmin kiertänyt kilpailija saa kyseisen päivän korkeimman pistemäärän. Päiväpisteitä eniten kerännyt lentäjä on koko kilpailun voittaja.

Purjelentokilpailuissa sää voi sotkea suunnitelmia, sillä turvallisuus on tietenkin tärkeintä: esimerkiksi liian kova tuulen vuoksi kilpailupäivä voidaan joutua peruuttamaan kokonaan. Sade tai tuuliolosuhteet voivat myös estää yksittäisten lentäjien maaliin saapumisen. Tällöin lentäjä saa suorituksestaan pisteitä sen matkan perusteella, jonka onnistui lentämään.

Nopeuden ohella purjelentokilpailuissa voidaan kilpailla myös lajeissa maaliinlasku ja taitolento. Maaliinlaskussa kilpailijat pyrkivät laskeutumaan merkittyyn paikkaan mahdollisimman tarkasti. Taitolennossa esitetään liikkeistä ja liikesarjoista koostuva ohjelma mahdollisimman virheettömästi.

Suomalaisten purjelentoharrastajien osaaminen on hyvätasoista. Suomalaiset purjelentäjät ovatkin menestyneet varsin mukavasti kansainvälisissä purjelentokisoissa. Suurten kilpailujen lisäksi ilmailu- ja purjelentoseurat järjestävät vuosittain useita paikallisia kilpailuja ja tapahtumia. Niistä tiedottaa esimerkiksi Ilmailuliitto.

Varusteet ja vaatetus purjelentoon



Purjelentokoneessa ollaan alttiina ympäröivälle säälle. Purjelentokoneissa ei ole omaa lentomoottoria, joten niissä ei ole lämmitystä. Lennolle lähdettäessä onkin syytä kiinnittää erityistä huomiota varustukseen ja vaatteisiin.

Aloittelijan tai esittelylennolle osallistuvan ei tarvitse hankkia purjelentoa varten erityisiä varusteita. Lennolle riittää vuodenaikaan sopiva ulkoiluvarustus. Vilkaisu lämpömittariin sekä ulos ikkunasta auttavat pitkälle, kunhan muistaa, että ylhäällä on tyypillisesti hiukan viileämpää. Hyvä lähtökohta ovat mukavat, löysät vaatteet – esimerkiksi tuulen pysäyttävät, ohutkankaiset ulkoiluvaatteet. Purjelennolla näiden päälle puetaan myös laskuvarjo.

Säiden armoilla

Kova sade tai myrskyinen sää keskeyttävät yleensä purjelennon. Pienessä tihkusateessa lentoa voi kuitenkin jatkaa ja taitava lentäjä voi väistää satunnaista kuuroa. Jos ilmassa on sateen mahdollisuus, on veden- ja tuulenpitävä ohut takki tarpeen. Kokenut ulkoilija muistaakin jo, että esimerkiksi farkkukangas tuntuu märkänä ikävältä.

Pukeutuessa on otettava vuodenaika huomioon. Ylhäällä taivaalla voi kauniina, aurinkoisena päivänä tulla kuuma eikä auringon paahteelta pääse lennolla pakoon. Varaa mukaan aurinkorasva, hattu ja aurinkolasit. Lämmin collegepaita tai huppari on hyvä olla mukana lennoilla aina kaiken varalta – esimerkiksi laskeutumisen jälkeen ilta voi olla kääntynyt viileäksi. Kuumalla säällä shortsit ja t-paita voivat olla aivan riittävä varuste. Liehuva hame tai mekko eivät lämpimälläkään ole suositeltavia asusteita purjelennolle.

Kylmällä ilmalla kerrospukeutuminen on järkevää: tuulen- ja vedenpitävän kerroksen alle voi lisätä villaa tai fleeceä. Talvella on muistettava villapaita tai lämmin takki, sillä purjelentäessä on alttiina viileille tuulille. Käsineet ja hattu ovat yleensä tarpeen. Ylhäällä saattaa olla yllättävän kirkasta myös talvilennolla, joten aurinkolasit on hyvä pitää mukana.

Tarkista suositukset

Jos olet osallistumassa ensimmäiselle koe- tai esittelylennolle, ota järjestävän tahon pukeutumissuosituksista selvää etukäteen. Monet purjelentokerhot esimerkiksi kieltävät lippalakit lennoilla, sillä ne voivat rajoittaa näkyvyyttä.

Vuodenajasta riippumatta parhaat lentojalkineet ovat matalapohjaiset ja mukavat kengät, joissa on peittävä kärki. Sandaalit tai helposti jalasta irtoavat kengät eivät ole suositeltavia. Esimerkiksi kunnolliset lenkkikengät tai järkevät ecco -kävelykengät käyvät mainiosti.

Jos purjelentämisestä innostuu tosissaan, voi panostaa gore-tex-kenkiin, joita voi käyttää vuoden ympäri. Sopivat kengät hengittävät, pitävät riittävän lämpimänä, ovat kyllin joustavat poljinten käsittelyyn ja suojaavat laskeutumisen jälkeisessä maastossa.

Erityisesti ensimmäiselle esittelylennolle monet on hauskaa ottaa mukaan kamera tai kännykkä. Se voi olla hyvä kiinnittää ranteeseen, jotta kamera tai kännykkä ei pääse putoamaan kesken matkan. Lennolla tarpeettomat arvoesineet ja korut kannattaa jättää suosiolla kotiin.

Mitä on Gliding?

 

Gliding eli purjelento on kiehtova ja vaativa urheilulaji, jota on harrastettu kansainvälisesti 1920-luvulta alkaen. Purjelennossa lennetään yksi- tai joskus kaksipaikkaista konetta, jossa ei joko ole lainkaan moottoria tai jonka pieni apumoottori on tarkoitettu ainoastaan liikkeelle lähtemisen avuksi.

Purjelentäjä etsiikin taitavasti juuri oikeanlaisia ilmavirtauksia, ikään kuin surffaaja aalloilla lautansa kanssa. Aina uuden ilmavirtauksen mukana purjelentokoneet voivat nousta huimiin korkeuksiin ja kulkea yli tuhat kilometriäkin.

Purjelentämisen tekniikka

Tyypillisesti purjelentokone tarvitsee liikkeelle lähtöä varten ulkopuolisen voiman. Kone voidaan esimerkiksi hinata riittävään korkeuteen lentokoneella, vinssillä tai autolla. Liikkeelle voidaan myös lähteä korkealta paikalta, mäen tai vuoren päältä.

A young woman is learing how to fly a glider.

Pysyäkseen ilmassa purjelentokone tarvitsee avukseen nousevia ilmavirtauksia, jotka nousevat nopeammin kuin kone pyrkii laskeutumaan. Tavallisimmin käytettyjä nousevan ilmavirtauksen muotoja ovat termiikit, rinnetuuli ja aaltovirtaukset. Näistä termiikki tarkoittaa ylöspäin nousevia lämpimiä ilmavirtauksia, rinnetuuli korkeaa paikkaa kohti puhaltavan tuulen aiheuttamia nostovirtauksia.

Aaltovirtauksia on puolestaan monenlaisia. Ne kaikki syntyvät rinnetuulen tapaan silloin, kun tuuli kohtaa maastoesteen, kuten vuoren. Aaltovirtausten varassa on mahdollista nousta huimiin korkeuksiin. Ellei uutta ilmavirtausta löydy, purjelentokoneen on laskeuduttava. Taitava ja kokenut lentäjä voi kuitenkin pysyä ilmavirtausten varassa lennossa useita tunteja.

Purjelentämisen lyhyt historia

Purjelentämisen juuret ulottuvat 1800-luvun puoliväliin ja kauemmaskin. Ihminen on aina haaveillut kulkevansa ilmassa linnun lailla! Todellisen sysäyksen urheilulaji sai kuitenkin toisen maailmansodan jälkeen. Versailles’n rauhansopimuksen asettamat ehdot rajasivat ilmailuharrastajien ja sodan aikana koulutettujen lentäjien harrastusmahdollisuuksia ja ohjasivat katseet moottoreitta lentävien koneiden tarjoamiin haasteisiin.

Lasi- ja hiilikuidun käyttäminen koneiden materiaaleina teki niistä nopeampia ja kevyempiä. Samaan aikaan käsitys purjelentokoneiden aerodynaamisista ominaisuuksista kehittyi. Kun vuoden 1920 ennätysmatka kesti noin kaksi minuuttia, voi taitava lentäjä kulkea nykyisillä koneilla yli tuhannen kilometrin matkan.

Kilpailuhenkeä

Ennen toista maailmansotaa purjelentämisestä haaveiltiin olympialajia. Vuoden 1936 olympialaisissa purjelennolla olikin esitysnäytös. Sota kuitenkin sotki suunnitelmat, eikä purjelento sittemmin koskaan palannut olympialaisiin. Lajissa voi kuitenkin kilpailla sekä Euroopan- että maailmanmestaruuskisoissa. Myös paikalliset harrastusseurat järjestävät omia harjoituskilpailujaan.

Sinustakin purjelentäjä?

Purjelennosta haaveilevan on opittava tuntemaan lajia ohjaavat turvallisuussäädökset. Onneksi purjelentoa on harrastettu Suomessa 1930-luvulta alkaen ja maassamme toimiikin kymmenittäin ilmailukerhoja, joiden kautta lajiin voi tutustua syvemmin. Suomen Ilmailuliiton kotisivuilta
löytyy lisätietoja lajista kiinnostuneille.

Paikallisten harrastuskerhojen kaksipaikkaisilla koneilla voi olla päästä jopa kokeilemaan korkeuksissa liitämistä ja kulkea hetken vapaana kuin lintu.